Uutiset

PIITULAISTEN SUKUSEURAN MATKA SORTAVALAAN, VALAMOON JA AUNUKSEEN 4. - 7. 7. 2017

07.12.2017

KÄYNTI VALAMOSSA   

piitulaisten_matka_2017_kuva_1.jpg

Kuva 1. Ryhmäkuvassa Valamossa.

Kuvasta puuttuu Liisa Piitulainen, joka otti valokuvan.

Valamo alkaa olla hienossa kunnossa. Venäjän hallitus on kunnostanut kiitettävästi tämän ainutlaatuisen luostarialueen upeita kirkkoja ja muita rakennuksia, kallisarvoisia taideaarteita sekä panostanut ympäristöön. Valamosta on tullut keskeinen osa venäläisen kansallisen identiteetin ja ortodoksisen uskonnon vahvistamista Venäjällä. Valamon saari on muuttunut lähes täysin uskonnon keskukseksi, josta pysyvä siviiliväestö on joutunut lähtemään. Kesällä kasvava turistijoukko tuo saarelle paljon työntekijöitä. Kesällä Valamo tarjoaa matkailijoille paljon kokemista ja näkemistä. Siellä voi nauttia myös ortodoksisen musiikin konsertista tai vaikkapa ostaa ostaa tuliaisiksi Valamon munkkien likööriä. Saarella on kuitenkin liikuttava ortodoksisen uskonnon ehdoilla. Talvella turistit eivät saarelle pääse.

Laivamatkalla Valamosta Sortavalaan näimme pilkahduksen kuuluisasta tohtori Winterin huvilasta, jonka Eliel Saarinen suunnitteli. Huhut kertovat, että sen vieressä olevassa modernissa rakennuksessa, jonka tarkkasilmäinen saattaa myös erottaa, vierailee joskus Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka ilmeisesti nauttii vapaa-aikanaan näistä Laatokan upeista maisemista.

piitulaisten_matka_2017_kuva_2.jpg

Kuva 2.  Pääkäynti luostariin

Kuva 3. Valamon hienosti kunnostettujapiitulaisten_matka_2017_kuva_6.jpg

rakennuksia.

Kuva 4. Pääkirkon ikonostaasi                    piitulaisten_matka_2017_kuva_7.jpg      

Kuva 5. Luostarin pääkirkko                       

piitulaisten_matka_2017_kuva_5.jpg

                                                               

                                                              

                                                          

                                                          

                                                             

Kuva 6. Valamossa kunnostetaan myös        piitulaisten_matka_2017_kuva_4.jpg

entisiä asuinrakennuksia.

Kuva 7.  Ortodoksisen kirkkomusiikin           piitulaisten_matka_2017_kuva_3.jpg

konsertissa.

Kuva 8. Näkyykö Putinin huvila ?                 piitulaisten_matka_2017_kuva_8.jpg

MATKA SYVÄRILLE JA AUNUKSEEN

Matkan kolmantena päivänä Piitulaisten linja-auto suuntasi Sortavalasta kohti Syväriä ja Aunusta. Matkan aikana etsittiin suvun kaukaisia asuinsijoja Impilahdella ja muisteltiin jatkosodan taisteluja, joissa monet suvun miehet olivat mukana. Matkaa helpotti uusi maantie  reitillä Läskelä - Kolatselkä - Prääsä. Sieltä tie haarautuu pohjoiseen Petroskoihin ja etelään kohti Syväriä ja Aunusta.

Kuva 9. Impilahden kirkonkylää                  

piitulaisten_matka_2017_kuva_9.jpgAustraliasta asti retkelle tullut Tapio Piitulainen halusi löytää kaukaisten sukulaistensa asuinpaikkoja. Niitä etsittiin Impilahden kirkonkylältä, joka sijaitsee päätieltä syrjässä.. Kaiken kaikkiaan noin 10 km koukkaus päätieltä. Suomen aikana Impilahti oli suurpitäjä. Siellä asui 14.000 asukasta. Nyt väkeä on kai noin 650 asukasta.  Kirkko tuhoutui sodan aikana. Paikalla on enää kiviset kirkon portaat ja suomalaisten pystyttämä muistomerkki. Entiselle kirkon mäelle on rakennettu asuintalo ja sen vieressä on venäläinen sotamuistomerkki. Tällä kertaa ei saatu vahvistusta Tapion esi-isien asuinpaikasta. Päädyttiin siihen, että sitä pitäisikin etsiä Leppäsillan kylästä, joka on jäänyt vielä kehnomman tien päähän. Sinne emme isolla bussilla edes yrittäneet. Leppäsillassa on vielä pystyssä kai jokunen Suomen aikainen rakennus, osuuskauppa ja rautatieasema. Tapio on sinnikäs. Kyllä hän sinne vielä menee.                                            

piitulaisten_matka_2017_kuva_10.jpg

Kuva 10. Impilahden entisen kirkon portaat ja muistomerkki.      

piitulaisten_matka_2017_kuva_12.jpg

Kuva 11. Impilahden rautatie kallioleikkauksia Metsäkylässä.

Kansanedustaja Mikko Piitulainen ajoi voimalla Laatokan pohjoispuolen rakentamista Impilahteen ja Salmiin. Työ tuotti tuloksia. Rataa jatkettiin Salmiin asti 1930-luvulla. Välirauhan aikana suomalaiset jatkoivat sitten rataa valloittamillaan alueilla Syvärille asti. Piitulaisten matkabussi pysähtyi ihailemaan Metsäkylässä olevia kallioleikkauksia, joissa talvisodan aikana toimivat rautatiepatterin tuliasemat ja ajoittain myös sairaalajuna.

piitulaisten_matka_2017_kuva_13.jpg

Kuva 12. Murheen ristillä

Vuonna 2000 paljastettu Murheen Risti on ensimmäinen  talvisodan muistoksi pystytetty muistomerkki Venäjällä. Se sijaitsee Impilahden Koirinojalla. Neuvostoliitto ei pitänyt talvisotaa varsinaisena sotana vaan maiden välisenä kahakkana, joka haluttiin mieluummin unohtaa.

Muistomerkissä venäläinen ja suomalainen äiti surevat kaatunutta poikaansa.

Kuva 13. Taukopaikalla maistui kenttälounas

piitulaisten_matka_2017_kuva_14.jpg

Kuuluisat taistelupaikat Nietjärvi, Syskyjärvi ja Lemetin motti jouduttiin ohittamaan tällä kertaa vain maininnalla. Vieljärvellä näkyi vielä vanha karjalainen rakennuskulttuuri.

Kuva 14. Syvärin voimalaitos,               

piitulaisten_matka_2017_kuva_15.jpg

jossa suomalaisten asemia piti jatkosodassa mm. 5 . divisioona. Lähtiessään suomalaiset räjäyttivät patosillan, mutta säästivät varsinaisen padon.

Suomalaiset etenivät jatkosodassa Aunuksen rintamalla Syvärille asti. Neuvostoliitto aloitti tällä lohkolla suurhyökkäyksen 20.6.1944, ja se pysäytettiin vasta U-asemassa ( Uuksu-Uomaa-Pitkäranta) alueella. Heinäkuun puolenvälin torjuntavoitot Loimolassa ja Nietjärvellä olivat tässä ratkaisevia. Tätä ennen suomalaiset joukot olivat vetäytyessään joutuneet ankariin taisteluihin, joita muisteltiin bussin ajaessa Laatokan vanhaa tietä Aunukseen ja siitä eteenpäin Pitkärantaan. Pisi, Saarimäki, Sammatus, Vitele, Tulemajoki,Salmi olivat tällaisia taistelupaikkoja, jotka vilisivät ohi bussin ajaessa läpi metsäisten maisemien. Ohi ajettiin myös Tuuloksesta, jossa neuvostojoukot onnistuivat tekemään vaarallisen maihinnousun. Suomalaiset menettivät rantatien ja radan ja olivat joutua saarroksiin. Oli vetäydyttävä korpien läpi. Tätä reittiä olivat Syväriltä tulleet sukukirjassakin muistelleet Eino Piitulainen ( III/JR 45) ja Pekka Piitulainen ( 1/15.Pr) sekä oma isäni Arvo Numminen ( 5. D/JR2). Joukot vetäytyivät taistellen ja joskus sekasorrossa. Vähän pohjosempana Petroskoista lähteneenä vetäytyi samaan tapaan kirjailija Väinö Linnan yksikkö 7. D/JR8, jonka kokemuksista syntyi romaani Tuntematon sotilas.

Kuva 15. Lotinanpellon kurvi Syvärillä                                                                                       

piitulaisten_matka_2017_kuva_16.jpg 

Pekka Piitulainen lähti vetäymään 15. prikaatin joukoissa Lotinanpellosta kesäkuussa 1944.

Kuva 16. Aunuksen harmaita taloja, jotka sijaisevat jokien varrella. Sieltä löytyy vielä aunuksenkarjalaista kulttuuria.   

Rantatietä matka jatkui Aunuksenpiitulaisten_matka_2017_kuva_21.jpg

kaupunkiin, jossa yövyttiin hotelli Olongassa (Aunus). Kaupunki näyttää neuvostoaikaiselta ja aika rapistuneelta. Paras Aunus löytyykin kaupungin ulkopuolelta, jokien varsilla olevista kylistä, joden harmaat hirsitalot ja saunojen savu kertovat karjalaisesta menneisyydestä ja kulttuurista. Sinne pitäisi päästä seuraavalla kerralla.Oppaamme mukaan Aunuksessa ja sen ympäristössä selvä enemmistö, ehkä 60% väestöstä on suvultaan karjalaisia. Kirjojen mukaan 1920-luvulla karjalaisia oli vielä 95%. Myös Aunuksen karjalaa puhutaan edelleen kylissä, vaikka venäjä valtaa sielläkin koko ajan alaa. Kaupungissa emme Aunuksen karjalaa kuulleet puhuttavan. Suomalainen voisi sitä kai jotenkin  ymmärtää. Aunuksen ongelma on työpaikkojen vähyys. Nuoret hakeutuvat muualle ja jäljelle jäävät vanhat. Oppaamme puhui myös Aunuksen pitkästä historiasta ja komeasta linnasta korkeine torneineen. Tänään tästä linnasta, joka rakennettiin Olonga- ja Megrega-jokien haaraan, ei ole mitään jäljellä.

Kuva 17. Olonga-joen rantaa piitulaisten_matka_2017_kuva_20.jpg

Kuva 18.  Olonga hotelli, jonka pyöreä torni muistuttaa linnoituksen suurista torneista. Tornissa on hotellin ravintola.                piitulaisten_matka_2017_kuva_19.jpg

Kuva 19. Aunuksen vanha vahti ja vierailulla oleva naapurmaan Matti Ratinen.

piitulaisten_matka_2017_kuva_17.jpg

Matkakertomuksen kirjoitti ja kuvasi            Asko Numminen

04.02.2024Piitulaisten virallinen sukukokous ja kesäjuhla 2024
28.12.2023Tarja Piitulaisesta Suomen Sukututkimusseuran Vuoden Vapaaehtoinen 2023
16.05.2023Sukuseuran kesätapaaminen 22.07. 2023
14.06.2022Kotiseutumatka jatkoa....
14.06.2022PIITULAISTEN SUKUSEURAN KOTISEUTUMATKA 23.07.2022
17.01.2022Kotiseutumatka kesällä 2022
24.09.2021ISÄNNÄN VIIRI
20.08.2021UUSIN KIRJAMME ym.
03.07.2021KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN 2021
29.03.2021TILAA ENNAKKOON !
03.03.2021PIITULAISTEN SUKUKIRJA
26.02.2021Sukuseuramme virallinen vaakuna
26.09.2020Virallinen vuosikokous ja sukujuhla 2021
14.05.2020PETROSKOIN MATKA PERUUTETTU !
14.01.2020PETROSKOIN MATKA 2020
12.02.2019Sukuseuran matka heinäkuussa 2019
21.07.2018Vuosikokous
27.02.2018VUOSIKOKOUS JA SUKUJUHLA
11.12.2017Piitulaisten sukututkimuksen alku
07.12.2017PIITULAISTEN SUKUSEURAN MATKA SORTAVALAAN, VALAMOON JA AUNUKSEEN 4. - 7. 7. 2017
05.12.2016Pieni muutos ensi kesän matkaan !
26.11.2016Matka Sortavalaan, Vanhaan Valamoon ja Aunukseen 03. - 06. 2017
18.10.2016Viänäsiäkö myö ollaankii ?
18.10.2016Heikki Piitulaisen isää etsimässä ! Auttaako DNA-tutkimus ?
12.10.2016Lauantai 13.08. Kinnarin kotimuseolla
12.10.2016Lauantai 16. 7. Löytöjärvellä
14.04.2016In Memoriam Jouko Piitulainen 1936 -2016
15.03.2016KESÄ 2016 sukutapaamiset ( Päivitetty 24.07.)
26.10.2015Sivujen päivitys !
09.10.2015Pohjos-Karjalan Piitulaiset teos Suomen Sukututkimusseuralle
24.09.2015Olitko Sukukokouksessa Parppein Pirtillä Heinäkuussa
26.06.2015SUKUSEURAN VIRALLINEN VUOSIKOKOUS JA PÄIVÄJUHLA
25.06.2015POHJOIS-KARJALAN PIITULAISET
14.05.2015UUDEN SUKUTEOKSEMME TEKNISET TIEDOT JA TILAUS
13.05.2015Majoitusta Ilomantsissa ja ympäristössä
12.05.2015Uusi Piitulaisten sukukirja julkaistaan 18.07.
06.10.2014Kirjatoimikunnan seuraava kokous lauantai 18.10
06.10.2014Vuosikokous ja uuden sukukirjan julkistamistilaisuus
04.09.2014Paimentytön tuvalla heinäkuussa 2014
08.06.2014Lounas, uuden sukukirjan esittely, retki Piitulanmäelle
13.04.2014Heinäkuu 2014 Sukuseuran lounas
10.03.2014Kesätapaaminen Ilomantsin Möhkössä
10.03.2014Lounas ja Eduskuntavierailu 14.03.2013
09.02.2014ILOMANTSIN PIITULAISET - ELÄMÄÄ RAJAN PINNASSA
09.02.2014Sukuseuramme uudet kotisivut
08.01.2014Piitulaisia ja vähän muitakin