UutisetUusi Piitulaisten sukukirja julkaistaan 18.07.12.05.2015 Pohjois-Karjalan Piitulaisia koskeva uusi sukukirja julkaistaan sukukokouksessaUusi sukukirja Pohjois-Karjalan Piitulaisista julkaistaan sukuseuran kokouksessa Ilomantsissa heinäkuussa. Kirja on kattava tutkimus Pohjois-Karjalan Piitulaisten sukujuurista. Siitä saa myös runsaasti tietoa Piitulaisten leviämisestä muille paikkakunnille Suomessa. Kirja painetaan painoteknisistä syistä kahdessa osassa, jotka muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Kirjan ensimmäinen osa (Pohjois-Karjalan Piitulaiset - Elämää Itärajalla) antaan Piitulaisten esi-isien elämälle historiallisen puitteen ja valottaa näiden ihmisten elämää kiinnostavilla tarinoilla. Piitulaiset ovat tulleet Pohjois-Karjalaan Ruotsin vallan ja luterilaisen kirkon levitessä itään. Eräät Piitulaiset kokivat kovia aikoja rälssiyhteiskunnan torppareina ja kärsivät Ruotsin ja Venäjän rajasotien melskeissä. Piitulaisten elämästä löytyi oletettua enemmän arkistoitua tietoa, ja Piitulaiset ovat olleet monessa mukana. Kaikkein vanhimmat tarinat perustuvat vanhoihin, 1600-luvun käräjäpöytäkirjoihin. Kirjaan on myös koottu myöhempien sukupolvien henkilökohtaisia muisteloja, jotka palauttavat mieleen sotien ajat jolloin maata puolustettiin ja sitten jälleen rakennettiin. Kirjan ensimmäinen osa esittelee tiiviisti suvun päähaarat, joiden jäsenistä on koottu sukutaulut teoksen toiseen osaan. Kirjassa esitellään myös joukko tunnettuja kansalaisia, jotka kuuluvat Piitulaisten sukuun. Mikko Piitulainen teki merkittävän yhteiskunnallisen uran ja oli kaksi kautta eduskunnassa (1919-1927). Kirjassa piirretään Mikko Piitulaisen henkilökuvaa ja kerrotaan hänen toiminnastaan eduskunnassa. Piitulaiset ovat eläneet lähellä Kalevalan laulumaita ja monilla on ollut laulun sepittämisen ja esittämisen lahja. Suvulla on Yhteys Mateli Kuivalaisen jälkipolviin, jotka johtavat myöhemmin lähetyssaarnaaja Pietari Kurviseen ja Toivo Kärkeen. Peräänantamattomuus ja sitkeys ovat suvun luonteenpiirteitä. Yrjö ja Harri Piitulainen olivat aikanaan Suomen huippuja nyrkkeilijöinä. Mestarihiihtäjä Siiri Rantasen sisukkuudesta tuli legenda. Kirjan varsinainen tietopankki on teoksen toinen osa (Pohjoiskarjalan Piitulaiset, Sukupolvitaulut),joka sisältää yli 12000 nimeä. Sukutaulut esitellään kahdeksan pääsukuhaaran mukaan. Ne ovat Konnunniemellä asuneiden Petter Piitulaisen, Akseli Piitulaisen, Yrjö Piitulaisen, Valentin Piitulaisen ja Martti Piitulaisen sukuhaarat sekä Palon kylässä asuneiden Johan Piitulaisen ja Mikko Piitulaisen sukuhaarat. Kahdeksas sukuhaaara löytyy Pohjois-Karjalan ulkopuolelta Impilahdelta, mutta tutkimus osoittaa, että sekin on alun perin lähtöisin Konnunniemeltä. Henkilö- ja paikkakuntaluettelot helpottavat suvun jäseniä löytämään oman paikkansa näistä sukuhaaroista. Sukutauluja on yhteensä 2123 ja niihin on koottu henkilötiedot aviopuolisoista ja lapsista. Helvi Salmela-Virta on tehnyt suururakan kootessaan nämä sukutaulut, ja niissä on paljon uusia henkilötietoja verrattuna hänen vuonna 2007 julkaisemaansa ensimmäiseeen tutkimukseen ( Piitulaisia ja vähän muitakin 1700-luvulta nykypäivään). Mistä Piitulaiset ovat tulleet Pohjois-Karjalaan? Tätä kysymystä pohditaan kirjan ensimmäisessä historiallisessa osassa. Tutkimus ei anna lopullista vastausta, mutta tarjoaa kuitenkin vahvoja perusteluja johtopäätöksille. Aikaisemman jo julkaistun historiallisen tutkimustiedon ja kirjaa varten läpi käydyn aineiston pohjalta voidaan olettaa, että Lappeen seudulla jo 1500-luvulla eläneet Piutulaiset olivat Piitulaisten vanhimpia esi-isiä. Joka tapauksessa ensimmäiset Piitulaiset ilmestyivät nykyisen Kiihtelysvaaran Palon kylään 1600-luvun puolen välin jälkeen ja sieltä suvun jäseniä siirtyy Konnunniemella, joka siihen aikaan oli Ilomantsia. Sukukirjaa elävöittävät monet valokuvat, joita valmistelutoimikunta on saanut suvun jäseniltä. Kirjassa on myös varsinaisia valokuvan helmiä, joita Piitulaisen sukuun tuleva kyläkuvaaja Rudolf Salomaa otti 1920- 30-luvulla eri puolilla pitäjää. Asko Numminen Piitulaisten historiaosuuden kirjoittaja |
