Uutiset

Heikki Piitulaisen isää etsimässä ! Auttaako DNA-tutkimus ?

18.10.2016

Piitulaisten sukukirjassa sukupolvet esitellään kahdeksan sukuhaaran avulla. Petter, Akseli, Yrjö, Valentin, Martti, Johan, Mikko ja Impilahden Mikko olivat näiden päähaarojen esi-isiä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että heidän sukunsa saivat alkunsa samoista esivanhemmista, jotka olivat tulleet nykyisen Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran seudulle joskus 1600-luvun puolenvälin jälkeen. Akseli Piitulainen lähti veroja pakoon Ilomantsin Konnunniemelle vuonna 1669 nykyisen Kiihtelysvaaran Palon kylästä, joka kuului tuohon aikaan Tohmajärveen. Hän oli yksi ensimmäisiä  Pohjois-Karjalaan muutaneiden Piitulaisten jälkeläisiä. Valitettavasti Käkisalmen pohjoisesta läänistä puuttuvat 1696-1721 väliltä henki- ja maakirjat, jotka voisivat todistaa ensimmäisten Piitulaisten keskinäisiä sukuyhteyksiä. Kirkonkirjoja ei siihen aikaan vielä näissä pitäjissä tehty. tämä 25 vuoden tyhjän jakson takia suvun kahdeksan päähaaran keskinäisiä yhteyttä on myös hyvin vaikea vakuuttavasti todistaa. No hard evidence ( ei kovaa näyttöä ) - niin kuin TV:n amerikkalaisissa rikossarjoissa sanotaan.

Voisiko tällaisen kovan näytön saada geenitutkimuksen avulla? Vastaus on periaatteessa kyllä. Ehtona on, että kustakin pääsukuhaarasta löydetään miespuolinen, isältä pojalle kulkeva katkeamaton sukupolviketju, joka johtaa tänään elossa olevaan miespuoliseen henkilöön, joka suostuu ottamaan itsestään dna-näytteen. Vertaamalla eri sukuhaaroista tulevien dna-testien tuloksia voidaan päätellä, onko henkilöillä sama esi-isä ja milloin yhteinen esi-isä on elänyt. Isältä pojalle siirtyvä y-kromosomin rakenne, ns. haploryhmä, johtaa yhteiseen esi-isään, ja jos dna-näyte on riittävän kattava (111 merkkiä) haplorymän sisältä tulostuva haplotyyppi on hyvin samanlainen. Kun ajallinen välimatka tämän päivän henkilöstä Piitulaisen sukuhaaran esi-isään on vain runsaat 300 vuotta, haploryhmän pitää olla sama ja haplotyyppien tulisi olla melkein identtisiä. Ihmisen geenistössä tapahtuu kyllä mutaatioita eli muutoksia pitkän ajan kuluessa. Ne voivat olla yksittäisen emäksen muutoksia (SNP) mutaatio tai sitten emäsparien toistokertojen muutoksia. DNA-tikkaiden poikkipuussa neljä emästä ( A, T, C, G) ovat tietyssä järjestyksessä. Mutaatio tapahtuu, kun tämä järjestys muuttuu (STR-mutaatio). 300 vuoden aikana näitä mutaatioita syntyy vähän.

Löytyykö Piitulaisten kahdeksasta sukuhaarasta katkeamaton isältä pojalle kulkeva sukupolviketju, joka johtaa tänään elävään miespuoliseen jälkeläiseen? Joistakin löytyy, kaikista ei. Impilahden sukuhaarasta johtaa kaksi isä-poika linjaa meidän päiviimme, toinen niistä nyrkkeilijä Harri Piitulaiseen. Petter Piitulaisen sukuhaarasta kulkee isä-poika linja Risto Petterinpojan kautta nykypäivään. Akseli Piitulaisen sukuhaarasta löytyy myös katkeamaton isälinja, josta saisi periaatteessa dna-testin. Yrjö Piitulaisen sukuhaarasta tällaista yhtenäistä isä-poika sukujuontoa ei ole. Valentin Piitulaisella , joka oli tämän pääsukuhaaran  esi-isä (s.1695), oli vain tyttäriä, joten dna-testiin ei ole mahdollisuutta. Myöskään Konnunniemen Martti Piitulaisen sukuhaarasta tätä ei voida tehdä. Sama on tilanne Palon Johan Piitulaisen ja Mikko Piitulaisen jälkipovien kohdalla, katkeamatonta isä-poika linjaa ei löydy. Näin ollen, jos dna-testit  onnistuttaisiin käytännössä tekemään, kolmen Piitulaisen suvun päähaaran välinen geneettinen yhteys voitaisiin testata.

Toinen arvoitus, johon sukukirjassa yritettiin löytää ratkaisua koski Valpuri Pekantytär Piitulaisen (s. 19.7.1794) lasten isää. Valpurin pojasta Heikki Valpurinpoika Piitulaisesta polveutuu monia nykypäivään ulottuvia sukuhaaroja, Heikin isän löytäminen on kiinnostanut. Valpuri polveutuu Konnunniemen Petter Piitulaisesta, jonka jälkeen tämän sukuhaaran isälinjassa ennen Valpurin syntymää on kolme Pekka Piitulaista, jotka syntyivät vuonna1707, 1730 ja 1770. Valpurin vanhempien, Pekka Piitulaisen ja Eeva Heinosen lapsista sukua jatkavat vain neljä tytärtä, joten tämä isälinja katkeaa.

Sukukirjassa päädyttiin siihen, että Heikin isä oli Mikael Gablienpoika Wegelius, Tohmajärven lukkarin Gabriel Wegeliuksen poika. Tämä johtopäätös perustui rippikirjan merkintöihin. Mikael Wegelius sai vuonna 1821 merkinnän salavuoteudesta Valpurin kanssa ja hän antoi luvan avioliitosta. Wegelius meni sitten naimisiin paljon vanhemman Anna Ikosen kanssa eikä heillä ollut lapsia. Valpuri synnytti kuusi lasta, joista neljä vanhinta kuolivat nuorina. vain nuorimmat lapset Heikki (s. 1827) ja Antti (s. 1839) elivät aikuisikään.

Arvoitukseen on saatu valaisua dna-tutkimuksella. Risto Piitulainen otti dna-kokeen, joka osoitti, että Heikki Valpurinpojan isä ei ainakaan ollut Wegeliuksia. Sukukirja tarvitsee tässä kohtaa korjauksen. Seinäjoen Uppalan talosta lähtöisin oleva pappissuku kuuluu geneettiseen haploryhmää I, joka on yleinen Länsi-Suomessa. Riston haploryhmäksi tuli ns. itäinen ryhmä N. On tietysti mahdollista, että Mikael Wegeliuskaan  ei ollut todellisuudessa Wegeliuksia. Hän oli avioton lapsi, jonka isäksi mainitaan Gabriel Wegelius. Joka tapauksessa Valpurin isän etsinnässä alkoi uusi vaihe. Pitäisi löytää Suomi DNA-projektin tietokannasta uusi henkilö, joka olisi samaa haploryhmää N ja vielä haplotyypiltään niin lähellä Riston 111 markkerin tulosta kuin mahdollista. Jos tällainen "osuma" löytyy, apuun voi tulla sitten perinteisen sukututkimuksen menetelmillä ja kohdistaa historiallisten asiakirjojen tutkiminen tähän sukuun. DNA-tutkimus on erinomainen väline joidenkin sukutkimuksessa esiin tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Sen avulla voidaan varmistaa sukulaisuus. Se antaa myös keinon jäljittää geneettisten juuriemme alkluperää historiassa tuhansia vuosia taaksepäin. Geneettinen sukututkimus ei kuitenkaan voi kertoa tarkkaa sukulaissuhdetta eikä korvata perinteistä sukutkimusta. DNA-tutkimus ja perinteinen sukututkimus täydentävät toisiaan.

Asko Numminen   Artikkelin kirjoittaja on Piitulaisten suvun historian tutkija.

04.02.2024Piitulaisten virallinen sukukokous ja kesäjuhla 2024
28.12.2023Tarja Piitulaisesta Suomen Sukututkimusseuran Vuoden Vapaaehtoinen 2023
16.05.2023Sukuseuran kesätapaaminen 22.07. 2023
14.06.2022Kotiseutumatka jatkoa....
14.06.2022PIITULAISTEN SUKUSEURAN KOTISEUTUMATKA 23.07.2022
17.01.2022Kotiseutumatka kesällä 2022
24.09.2021ISÄNNÄN VIIRI
20.08.2021UUSIN KIRJAMME ym.
03.07.2021KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN 2021
29.03.2021TILAA ENNAKKOON !
03.03.2021PIITULAISTEN SUKUKIRJA
26.02.2021Sukuseuramme virallinen vaakuna
26.09.2020Virallinen vuosikokous ja sukujuhla 2021
14.05.2020PETROSKOIN MATKA PERUUTETTU !
14.01.2020PETROSKOIN MATKA 2020
12.02.2019Sukuseuran matka heinäkuussa 2019
21.07.2018Vuosikokous
27.02.2018VUOSIKOKOUS JA SUKUJUHLA
11.12.2017Piitulaisten sukututkimuksen alku
07.12.2017PIITULAISTEN SUKUSEURAN MATKA SORTAVALAAN, VALAMOON JA AUNUKSEEN 4. - 7. 7. 2017
05.12.2016Pieni muutos ensi kesän matkaan !
26.11.2016Matka Sortavalaan, Vanhaan Valamoon ja Aunukseen 03. - 06. 2017
18.10.2016Viänäsiäkö myö ollaankii ?
18.10.2016Heikki Piitulaisen isää etsimässä ! Auttaako DNA-tutkimus ?
12.10.2016Lauantai 13.08. Kinnarin kotimuseolla
12.10.2016Lauantai 16. 7. Löytöjärvellä
14.04.2016In Memoriam Jouko Piitulainen 1936 -2016
15.03.2016KESÄ 2016 sukutapaamiset ( Päivitetty 24.07.)
26.10.2015Sivujen päivitys !
09.10.2015Pohjos-Karjalan Piitulaiset teos Suomen Sukututkimusseuralle
24.09.2015Olitko Sukukokouksessa Parppein Pirtillä Heinäkuussa
26.06.2015SUKUSEURAN VIRALLINEN VUOSIKOKOUS JA PÄIVÄJUHLA
25.06.2015POHJOIS-KARJALAN PIITULAISET
14.05.2015UUDEN SUKUTEOKSEMME TEKNISET TIEDOT JA TILAUS
13.05.2015Majoitusta Ilomantsissa ja ympäristössä
12.05.2015Uusi Piitulaisten sukukirja julkaistaan 18.07.
06.10.2014Kirjatoimikunnan seuraava kokous lauantai 18.10
06.10.2014Vuosikokous ja uuden sukukirjan julkistamistilaisuus
04.09.2014Paimentytön tuvalla heinäkuussa 2014
08.06.2014Lounas, uuden sukukirjan esittely, retki Piitulanmäelle
13.04.2014Heinäkuu 2014 Sukuseuran lounas
10.03.2014Kesätapaaminen Ilomantsin Möhkössä
10.03.2014Lounas ja Eduskuntavierailu 14.03.2013
09.02.2014ILOMANTSIN PIITULAISET - ELÄMÄÄ RAJAN PINNASSA
09.02.2014Sukuseuramme uudet kotisivut
08.01.2014Piitulaisia ja vähän muitakin