Ota yhteyttä

Nimi*

Puhelin

Sähköposti

Viesti

Uutiset

4.2.2024Piitulaisten virallinen sukukokous ja kesäjuhla 202428.12.2023Tarja Piitulaisesta Suomen Sukututkimusseuran Vuoden Vapaaehtoinen 202316.5.2023Sukuseuran kesätapaaminen 22.07. 202314.6.2022Kotiseutumatka jatkoa....14.6.2022PIITULAISTEN SUKUSEURAN KOTISEUTUMATKA 23.07.202217.1.2022Kotiseutumatka kesällä 202224.9.2021ISÄNNÄN VIIRI20.8.2021UUSIN KIRJAMME ym.3.7.2021KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN 202129.3.2021TILAA ENNAKKOON!3.3.2021PIITULAISTEN SUKUKIRJA26.2.2021Sukuseuramme virallinen vaakuna26.9.2020Virallinen vuosikokous ja sukujuhla 202114.5.2020PETROSKOIN MATKA PERUUTETTU!14.1.2020PETROSKOIN MATKA 2020

Uusimmat kuvat

(Alla olevat tekstit pitäisi siirtää johonkin järkevään paikkaan. Mietitään asiaa t. Tuure)

Joskus kysymyksiä sukuyhteyksistä herättävät painetussa lehdistössä olevat henkilötiedot kuten kuolinilmoitukset. Tänä syksynä Piitulaisten sukuun kuuluneet poismenneet Esteri Halkola ja Raili Terttu Kangasluoma saivat selaamaan sukukirjaa ja etsimään yhteyksiä siellä oleviin sukuhaaroihin. Heidän molempien perheet joutuivat lähtemään viime sotien takia evakkoon, ja Itä-Suomen Piitulaisten sukuhaaroja juurtui tämän seurauksena uusille asuinalueille Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle.

Esteri Maria Halkola, os. Piitulainen (s. 27.09. 1927 Pyhäjärvi, Tolsterniemi) kuoli syksyllä (2023) pyhäinpäivän aattona sukuhaaransa vanhimpana. Hän oli luonteeltaan valoisa ja kaikille ystävällinen ihminen. Esteri lähti pyhäjärveltä evakkoon ensimäisen kerran 12-vuotiaana talvisodan alkaessa ja toisen kerran jatkosodan lopulla. Ensimmäinen evakkomatka johti Alavuden Sapsalammille jossa hän aloitti myös koulunkäynnin. Jatkosodan jälkeen Piitulaisten perhe asettui Hämeenkyrön Osaraan.

Esteri avioitui Lenni Halkolan kanssa Kauhajoella. Perhe asui Vaasassa ja siihen syntyi kolme lasta. Lennin kuoltua 57-vuotiaana Esteri eli yksinään vielä yli kolmekymmentä vuotta.

Esterin isä oli maanviljelijä Heikki Heikinpoika Piitulainen Viipurinläänin Pyhäjärveltä ja Äiti Sakkolan Haparoisessa syntynyt Anna-Liisa (os.Pitkänen). Perheeseen syntyi viisi lasta, joista Esteri oli toiseksi nuorin. Isä-Heikki kuoli vuonna 1932 Viipurissa. Äiti joutui tavisodan alla lapsineen evakkoon Alavudelle. Jatkosodan jälkeen evakkotie vei Viljakkalaan, Joroisiin, Mänttään, Kuorevedelle ja Hämeenkyröön, jossa äiti Anna-Liisa kuoli 06.06. 1990.

Esteri Halkola kuului Piitulaisten sukuharaan, jonka kantaisä oli Tohmajärven Palolla noin 1669 syntynyt MIkko Piitulainen. Mikko Piitulaisen isän on täytynyt olla ensimmäisiä Piitulaisia, jotka muuttivat Pohjois-Karjalan Kiihtelysvaaran Palon kylälle. Tämän Mikon lapsista tunnetaan vain yksi, Valentin-poika, joka eli elämänsä Palon kylällä torpparina. Hänen kaikki jälkeläisensä lähtivät aikanaan kotipitäjästä ja muuttivat muualle: Iisalmeen ja Nurmeksen eri kyliin kuten Rautavaaralle ja Haapajärvelle. Esteri Halkolan isoisän isä Antti Annanpoika muutti vuonna 1839 Nurmeksesta Enoon, josta hänen poikansa Heikki Antinpoika Piitulainen lähti vuonna 1868 Viipurin läänin Pyhäjärvelle. Esterin esivanhemmat asettuivat siellä maanviljelijöiksi Tolsterniemen kylään. Vielä vanhoilla päivillään, muiden muistojen jo häipyessä mielestä, Esteri palasi elämään Tolsterniemessä.

Raili Terttu (Tepa) Kangasluoma, os. Piitulainen, syntyi 21.08. 1948 Lapualla ja kuoli 24.10.2023 Helsingissä)Tepa Piitulainen kuului Piitulaisten Impilahden sukuhaaraan. Hänen isänsä oli Impilahdella 25.03. 1914 syntynyt autoilija Pentti Pellervo Piitulainen (s. 25.03.1914 Impilahti) ja äiti Mirjami Piitulainen (os. Mujunen s. 18.11. 1919 Impilahti). Pentti Piitulaisen perhe asettui sotien jälkeen asumaan Lapuan Rintamäelle. Hän oli yrittäjä ja kuljetusyrityksen omistaja, joka toimi Lapuan kuorma-autoilijat ry:n puheenjohtajana. Pentti Piitulainen osallistui sekä talvisotaan että jatkosotaan korpraalina. Evakkotie johti Impilahdelta Riistavedelle, Melahteen, Alajärvelle, Lapuan Alapäähän ja Lapuan Ritamäelle. Autoilija Pentti Piitulainen oli kansaedustaja Mikko Piitulaisen (s.14.04. 1878 Impilahti, Leppäsilta) ja Maria Piitulaisen (os. Aarnio) vanhin poika.

Maanviljelijä, asianajaja Mikko Piitulainen oli merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän oli Impilahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja Maalaisliiton kansanedustaja Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä vuosina 1919-1922 ja 1924- 1927. Kansanedustaja Piitulainen edisti monia kehyshankkeita Laatokan pohjoispuolella kuten rautatien rakentamista Impilahteen ja Salmiin.

Tepa Kangasniemi oli siis kansaedustaja Mikko Piitulaisen lapsenlapsi.

(lähteinä näissä henklötiedoissa on käytetty Piitulaisten sukukirjaa ja Vpl Pyhäjärvi-ryhmässä välitettyjä Markku Luoman tietoja, joita olen saanut Mika Puraselta)

Tekstin laatija: Asko Numminen, sukusivuille kirjoitti Spi

Tiedoksi

Otan vastaan Piitulaisten sukukirjan sukutaulujen henkilötietoja koskevia korjauksia ja täydennyksiä sekä muita huomioita sukukirjojen sisällöstä. Päivitykset tehdään verkkopohjaisiin tiedostoihin. Näitä huomioita voi luonnollisesti myös tehdä Facebookissa Piitulaisten sukusivuille ja/tai tänne sukuseuran kotisivuille!

(Asko Nummisen ilmoitus, kirjoitus sukuseuran sivuille Spi)