Piitulaisten sukuseura ry

rek.nro 167.148 merkitty rekisteriin 28.08.1996

Nimi Piitulainen tulee nimestä Pietari, josta on myös lähtöisin suomalainen ristimänimi Pekka. Pietarin kreikankielinen muoto on Petros ja latinankielinen Petrus. Kansankielessä nimestä on monta muotoa kuten Petja, Petjo, Petju sekä Pieti ja Pietu.

Piitulaisia on asunut Suomessa melko laajalla alueella mm. Nousiaisissa, Leppälahdessa, Paltamossa, Pielisjärvellä, Pulkkilassa, Pälkjärvellä, Soanladella, Käkisalmella, Sortavalassa, Kiteellä, Nurmeksessa, Säämingissä ja Kerimäellä. (lähde: Suomalaiset sukunimet, Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Keuruu 1993).

Historiankirjoisa sukunimi Piitulainen esiintyy useissa eri muodoissa. Ruotsinkieliset virkamiehet ja papit pitivät vero- ja kirkonkirjoja ja suomalaiset nimet kääntyivät aikakirjoissa eri muotoihin. Usein nimi Piitulainen esiintyy 1700-luvulla muodossa Pijtulain tai Pitolain.

Kirjasta suomalaiset sukunimet (Pirkko Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Keuruu 1993) lainattu ja sukututkijamme Helvin osittain lisäämä teksi kertoo myös nimemme alkuperästä:

Piitulaisia on tavattu Laatokan ja Pohjois-Karjalasta, mm. Harlusta, Enosta, (Johan Pitulain 1813), Ilomantsista, Kontiolahdelta, Tohmajärveltä, Juuasta ( Johan Pitulain 1816), Tuupovaarasta ( esim. konnunniemeläinen Martti Piitulainen 1710-luvulla) ja Valtimosta. Nimi lienee yhdistettävissä ristimänimiin Pekka ja Pietari ( kreikan Petron, latinan Petrus, joista on kansankielessä käytetty muotoja Petja, Petjo, Petju ( Karjalassa) ja Pieti, Pietu.
Piitulaisia löytyy myös Nousiaisista, Leppälahdesta, Paltamosta, Pielisjärveltä, Pulkkilasta, Pälkjärveltä, Soanlahdelta. Käkisalmelta, Sortavalan msrk:sta, Kiteeltä, Nurmeksesta, Säämingistä, Kerimäeltä.

Ote uuden kirjan "lukijalle" luonnoksesta:

----

Tämä kirja täydentää Helvi Salmela-Virran vuonna 2007 julkaisemaa sukututkimusta "Piitulaisia ja vähän muitakin 1700-luvulta nykypäivään" . Piitulaisten sukuseura päätti käynnistää sukututkimuksen toisen vaiheen tavoitteena laajentaa Piitulaisten suvusta vuoden 2007 jälkeen kerätyillä tiedoilla sekä rikastaa sukututkimusta suvun yksittäisten jäsenten elämää koskevilla tarinoilla. Lisäksi tavoitteena on ollut sijoittaa Piitulaisten suvun jäsenten elämä laajempaan historialliseeen ja yhteiskunnalliseen puitteeseen Pohjois-Karjalan ja erityisesti Ilomantsin kehityksessä. Tämä järjestyksessä toinen Piitulaisten sukututkimus koskeekin pääasiassa Pohjois-Karjalan ja erityisesti Ilomantsin alueella asuneita Piitulaisia ja heidän sukulaisiaan ja tutkimuksen aikajänne on noin 1600-luvun lopusta nykypäivään asti. Vaikka sukuyhteyksiä ei muihin suvun jäseniin voidakaan kaikissa tapauksissa ehdottomasti osoittaa, Piitulaisten esiintyminen ennen 1700-lukua tehdyissä vanhemmissa aikakirjoissa avaa näkymän Piitulaisten varhaisten sukulaisten asuinpaikoista Suomessa ja antaa viitteitä suvun liikkeistä Itä-Suomessa. Nämä tiedot antavat samalla suuntaa sukututkimuksen jatkamiselle. Tutkimuksen lopussa on pyritty esittämään tietoja Piitulaisten suvun leviämisestä Laajemmalle Suomeen.

Nimi Piitulainen tulee nimestä Pietari, josta myös on lähtöisin ristimänimi Pekka. Pietarin kreikankielinen muoto on Petros ja latinankielinen muoto on Petrus. Kansankielessä nimestä on monta muotoa kuten Petja, Petjo, Petju sekä Pieti ja Pietu. Piitulaisia on asunut Suomessa melko laajalla alueellaa mm. Nousiaisissa, Leppälahdessa, Paltamossa, Pielisjärvellä, Pulkkilassa, Pälkjärvellä, Soanlahdella, Käkisalmella, Sortavassa, Kiteellä, Nurmeksessa, Säämingissä ja Kerimäellä (lähde: Suomalaiset sukunimet, Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Keuruu 1993). Historiankirjoissa sukunimi Piitulainen esiintyy useissa eri muodoissa. Ruotsinkieliset virkamiehet ja papit pitivät vero- ja kirkonkirjoja ja suomalaiset nimet kääntyivät aikakirjoissa eri muotoihin. Usein nimi Piitulainen esiintyy 1700-luvulla muodossa Pijtulain tai Pitolain.

1500- ja 1600-LUVUN PIITULAISISTA

Piutulaisesta Piitulainen

Karjalaisia ja savolaisia sukuja tutkinut professori Kauko Pirinen päätyy siihen, että Lappeella esiintyvä Piutulainen sukunimi esiintyy myöhemmin muodossa Piitulainen. Savon historiaa käsittelevässä teoksessaan häsn käsittelee Karjalasta Savoon tulleita asukkaita: " Karjalan puolelta tulleita saapuneista tulokkaista kertovat nimet Jääskeläinen ja Lapveteläinen. Suorastaan lappeelaiseen kylänimeen liittyý vuosisadan lopulla Vesulahdelle ilmaantuva Piutulainen (myöhemmin Piitulainen)". Pirinen viittaa tässä Lappeella olevaan Piutulan kylään, jossa ensimmäiset Piutulaiset asuivat. Piutulainen esiintyy myös muodossa Piutunen.

....Tekstilainaus päättyy

Paikkanimi Vesulahti on Visulahti MIkkelissä, josta lauletaan joka kesä MTV:ssa

----

Klikkaa tästä PDF-tiedosto auki ( Tarjan kirjoitus löytyy tästä linkistä)

Piitulaisten suvun tutkimus jatkuu (lisätty helmikuussa 2019) Asko Numminen

Vuonna 2015 julkaistiin laaja sukututkimus Pohjois-Karjalan Piitulaisista. Tutkimuksen historiallisessa osassa " Elämää Itärajalla" etsittiin Piitulaisten kaukaisimpia sukujuuria, jotka kaikesta päätellen vievät Etelä-Karjalaan Lappvedelle Piutulan kylään. Tutkimuksen sukupolvitaulut sisältävät tiedot yli 12.000 henkilöstä, jotka ovat pääasiassa asuttaneet Pohjois-Karjalan seutuja. Tutkimus löysi heille kahdeksan sukuhaaraa.

Möhkössä viime kesänä (2018) pidetty sukukokous keskusteli tutkimuksen jatkamisesta ja päätti työn painopisteistä ja aikataulusta. Tältä pohjalta sukututkimuksesta vastaava työryhmä kokoontui Helsingissä 4.9. 2018. Mukana olivat Seppo Piitulainen, Tarja Piitulainen, Helvi Salmela-Virta, Riitta Kinnari ja kokoonkutsujana Asko Numminen. Todettiin, että tutkimuksen jatkotyö on syytä pitää avoimena kaikille, jotka haluavat siihen osallistua. Mitä enemmän tutkijoita saadaan mukaan sen parempi. Tietoa ja ideoita voidaan vaihtaa sähköisesti internetissä - osallistuminen ei vaadi välttämättä tuloa kokouksiin.

Sukukokouksen päätöksen mukaisesti työssä keskitytään seuraaviin tehtäviin:

1. Sukupolvitaulujen päivitys, täydentäminen ja korjaaminen. Tämä on jatkuvaa työtä, jota ensi sijassa Helvi Salmela-Virta on jo tehnyt. Heinäkuussa 2018 hänen tiedostonsa oli kasvanut 15800 henkilöön. 2. Piitulaisten suvun alkuperän vahvistaminen. Vuoden 2015 johtopäätös suvun alkujuurista perustuu laajaan henki- ja maakirja- ja tuomiokirjatutkimukseen, mutta aivan lopullista vahvistusta kysymykseen ei saatu. Työryhmässä uskottiin, että syventämällä ja laajentamalla tätä jo tehtyä tutkimustyötä, voidaan mahdollisesti löytää sukulinja Lappveden Piutulaisista niihin Piitulaisiin, jotka tulivat Kiihtelysvaaran Palon kylälle ehkä 1650-luvun lopulla. Tässä vaiheessa Tarja Piitulainen keskittyy vanhoihin verokirjoihin (henki- ja maakirjat) ja Asko Numminen tuomiokirjoihin. Myöskään ei tulisi sullkea pois sitä, että Pohjois-Karjalaan on tultu Savon reittiä, vaikka tästä ei löydetty näyttöä vuoden 2015 tutkimuksessa. 3. Sukuhaarojen välinen suhde. Pohjois-Karjalan kahdeksan pääsukuhaaran keskinäisiä yhteyksiä ei ole voitu vahvistaa vuoden 2015 tutkimuksessa.. Tämä johtuu siitä, että juuri kriittisiltä vuosilta 1692 - 1721 ei ole olemassa vero- tai muita asiakirjoja, joihin olisi merkitty Tohmajärven ja Ilomantsin alueen asukkaita. Oletus on vahva, että kaikki sukuhaarat alkavat yhteisistä esi-isistä, mutta tieteellistä näyttöä tästä ei ole pystytty esittämään. Geenitutkimus voi auttaa tässä asiassa. Dna -testi voi todistaa, että sukuhaaroilla on sama esi-isä. Vaatimuksena on, että elossa oleva sukuhaaran mies ottaa itsestään Y-isäkromosomin dna-testin, ja että tähän mieshenkilöön johtaa katkeamaton sukulinja 1700-luvun alun esi-isästä lähtien. Työryhmässä päätettiin ryhtyä toimiin tällaisten testien saamiseksi mahdollisuuksien mukaan. Testit maksavat, ja sukuseuran mahdollisuudet avustamiseen selvitetään sukuseuran hallituksen päätöstä varten.

Vuoden 2015 tutkimuksessa haluttiin sukujen välisestä yhteyksistä saada tieteellinen näyttö ennen johtopäätöksiä, ja kun tätä näyttöä ei löytynyt, sukuhaarojen kytkemiseen ei ryhdytty päättelemällä. Melko helposti voitaisiin kuitenkin päätellä, että esimerkiksi vuonna 1669 Ilomantsiin laittomasti muuttanut Akseli Piitulainen (s. n. 1652) voisi olla Martti Piitulaisen (s.1673), Petter Piitulaisen (s.n. 1680), Agneta Piitulaisen (s.1687), Akseli Piitulaisen (s. 1690), Valentin Piitulaisen (s.1695) ja mahdollisesti vielä Impilahdelle muuttaneen MIkko Piitulaisen isä. MIkäli näitä sukuhaarojen yhteyksiä pystytään vahvistamaan, tämä vähentää sukuhaarojen lukumäärää. 4. Ihmisten elämää koskevat tarinat. Jatkotutkimukseen tulisi kirjoittaa uusia tarinoita suvun ihmisten elävästä elämästä, myös henkilökuvia nykypäivän Piitulaisista. Näistä pitäisi saada ehdotuksia ja aineistoa. 5. Sukuhaarojen visuaalisen havainnollistamisen parantaminen käyttämällä hyväksi sukuohjelmistojen tekniikkaa.

Jatkotutkimuksen pitäsi olla valmiina sukukokouksessa kolmen vuoden päästä 2021. Nyt tutkimusta tehdään sovitun työnjaon pohjalta, ja seuraavan kerran työryhmän on tarkoitus kokoontua kevättalvella 2019. Suvun jäseniä rohkaistaan liittymään työryhmän verkostoon. Verkosto on avoin, siihen halutaan lisää väkeä, ja sille voi lähettää palautetta, kysymyksiä, toivomuksia tutkimuksen tekemisestä ja tietoja, joita haluasi mukaan uuteen tutkimukseen.

Tutkimusryhmän verkostossa ovat tällä hetkellä:

Asko Numminen, asko.numminen@gmail.com Helvi Salmela-Virta, helvi.salmelavirta42@gmail.com Tarja Piitulainen, tarja.piitulainen@gmail.com Liisa Piitulainen-Numminen, liisa.piitu@gmail.com Risto Piitulainen, risto.piitulainen@gmail.com Seppo Piitulainen, stopiitu@gmail.com


Uutiset

Sukuseuran matka heinäkuussa 2019 (12.02.2019)
PIITULAISET, IMPILAHTI - SORTAVALA - KÄKISALMI  08. - 11. 07. 2019 1. Päivä.  Lähtö  Helsingistä klo 08.00  maanantaina 8. heinäkuuta . Ajo Lappeenrannan ja..

VUOSIKOKOUS JA SUKUJUHLA (27.02.2018)
Piitulaisten sukuseuran virallinen vuosikokous 2018 ja SUKUJUHLA Vuosikokous  pidetään lauantaina 21. 07. 2018 Paikka Möhkön Rajakartano, Mustakorventie 11, 82980 ..

Vuosikokous (21.07.2018)
Sääntöjemme 9. pykälän vuosikokous Möhkön Rajakartano                                        Mustakorventie 11                                                 ..

Piitulaisten sukututkimuksen alku (11.12.2017)
Sukuselvityksen taustaa 1970-luvulta tähän päivään Ensimmäisen sukuselvityspaperin näin vanhempieni luona vieraillessani joskus 1970-luvulla. Se oli hyvin suppea..

PIITULAISTEN SUKUSEURAN MATKA SORTAVALAAN, VALAMOON JA AUNUKSEEN 4. - 7. 7. 2017 (07.12.2017)
KÄYNTI VALAMOSSA    Kuva 1. Ryhmäkuvassa Valamossa. Kuvasta puuttuu Liisa Piitulainen, joka otti valokuvan. Valamo alkaa olla hienossa kunnossa. Venäjän hallitus..

Pieni muutos ensi kesän matkaan ! (05.12.2016)
Sukuseuran Sortavalan, Valamon ja Aunuksen matkaan tuli pieni muutos  Matkan aikataulu siirtyy vuorokaudella eteenpäin, siis yhdellä vuorokaudella. Matkamme tapahtuu..

Matka Sortavalaan, Vanhaan Valamoon ja Aunukseen 03. - 06. 2017 (26.11.2016)
Piitulaisten sukuseura ry toteuttaa matkan Sortavalaan, vanhaan Valamoon ja Aunukseen heinäkuussa 2017 Matkan aikataulu ja ohjelma  (päivitetty 26.11.2016) Aikataulu..

Viänäsiäkö myö ollaankii ? (18.10.2016)
Tätä selvitystä tehdessäni olen yrittänyt ymmärtää syy seuraussuhteita perehtymällä tuolloiseen paikallishistoriaan ja yhdistämällä niitä geenitutkimuksesta saatavaan..

Heikki Piitulaisen isää etsimässä ! Auttaako DNA-tutkimus ? (18.10.2016)
Piitulaisten sukukirjassa sukupolvet esitellään kahdeksan sukuhaaran avulla. Petter, Akseli, Yrjö, Valentin, Martti, Johan, Mikko ja Impilahden Mikko olivat näiden..

Lauantai 13.08. Kinnarin kotimuseolla (12.10.2016)
Nyt ensimmäisen kerran kokoonnuimme myös etelä-Suomessa Akaalla, Kinnarin kotimuseolla. Säätyyppi oli täsmälleen samanlainen sateinen päivä, mutta mitäpä siitä...

12.10.2016  Lauantai 16. 7. Löytöjärvellä
14.04.2016  In Memoriam Jouko Piitulainen 1936 -2016
15.03.2016  KESÄ 2016 sukutapaamiset ( Päivitetty 24.07.)
26.10.2015  Sivujen päivitys !
09.10.2015  Pohjos-Karjalan Piitulaiset teos Suomen Sukututkimusseuralle
24.09.2015  Olitko Sukukokouksessa Parppein Pirtillä Heinäkuussa
26.06.2015  SUKUSEURAN VIRALLINEN VUOSIKOKOUS JA PÄIVÄJUHLA
25.06.2015  POHJOIS-KARJALAN PIITULAISET
14.05.2015  UUDEN SUKUTEOKSEMME TEKNISET TIEDOT JA TILAUS
13.05.2015  Majoitusta Ilomantsissa ja ympäristössä